Nuoren urheilijan arki on usein hyvin aktiivista: koulu, treenit, läksyt, sosiaalinen elämä ja ruutuaika täyttävät päivän nopeasti ääriään myöten. Ja useimmitenhan se on nuoren mielestä mukavaa ja hyvä niin! Mutta silti se voi olla kuormittavaa, tai muuttua kuormittavaksi, jos palautumiselle ei jää riittävästi tilaa.

On tärkeää tunnistaa, mikä kaikki kuormittaa. Kokonaiskuormitus ei ole vain treenimäärä, vaan kaikki, mitä päivän aikana tapahtuu.

Kokonaiskuormitusta voidaan verrata ladattavaan akkuun. Mitä enemmän ja kovemmin sitä käyttää, sitä nopeammin akku tyhjenee. Ja mitä energisemmin ja tehokkaammin haluaa ihmisen toimivan, sitä tärkeämpää on huolehtia, että akku myös täyttyy. Tyhjillä akuilla treenaaminen ei kehitä, ja toisaalta riittävästi ladattu akku mahdollistaa oppimisen, kehittymisen ja hyvän fiiliksen.

Ja akku tyhjenee siis kaikesta kuormituksesta, ei pelkästään treenaamisesta. Tasapaino kuormituksen ja akkujen latautumisen eli palautumisen välillä on olennaisen tärkeä. 

MIKÄ MUU KUIN TREENAAMINEN KUORMITTAA?

Koulu kuormittaa. Muut harrastukset kuormittavat. Some ja ruudut kuormittavat. Ihmissuhteet voivat kuormittaa. Jos jokainen hetki on täynnä tekemistä tai virikkeitä, hermosto ei koskaan ehdi laskea kierroksia. Ja jos päivän kokonaiskuormitus on pidempään suurempi kuin mistä ehtii palautua, se alkaa näkyä esimerkiksi jaksamisen heikkenemisenä, keskittymisvaikeuksina, ärtyneisyytenä, motivaation laskuna ja nukkumisen haasteina.

Vaikka kaikki tekeminen olisi kivaa, se voi silti rasittaa kehoa ja mieltä. Positiivinenkin stressi on lopulta keholle stressiä, eikä hermosto erota, onko kuormitus "hyvää" vai "huonoa", varsinkaan jos sitä on paljon ja jatkuvasti.

Itse huomaan vanhempana, että nuorta saa tarkkailla valppaana ihan päivittäin. Välillä koulussa tapahtuu enemmän ja vähemmän, kavereiden kanssa on sitä ja tätä, on muitakin harrastuksia ja kaikki se vaikuttaa häneen. On viikkoja, jolloin tapahtumia on enemmän ja kotona olo aikaa on vähemmän. Tämä kaikki vaikuttaa heti jaksamiseen, sillä rauhoittavia hetkiä on vähemmän.

Olipa viikko millainen tahansa, pyrin aina siihen, että joka päivä on vähintään se yksi hetki, jolloin juniorilla on oma rauhallinen hetki. Ja jos pelkästään tämä hetki jää välistä, sen huomaa yleensä sekä vanhempi että juniori. Tällöin normaalit asiat alkavat takkuamaan, on vaikeampi tehdä tarvittavia toimia esimerkiksi treeneihin valmistautuessa, sen seurauksena tulee kiireen tunne ja asiat alkavat ärsyttää. 

MIHIN KANNATTAA KIINNITTÄÄ HUOMIOTA?

Jaksaminen ei siis synny pelkästään levosta, vaan tasapainosta kokonaiskuormituksen ja palautumisen välillä. Seuraavaksi listasin asioita, mitä itse seurailen arkena päivittäin:

• Miltä nuoren olotila tuntuu? Onko olo rauhallinen vai tuntuuko kehossa levottomuutta tai ylivireyttä?
• Onko keskittyminen vaikeaa? Sujuuko asiat normaalisti vai onko keskittymisessä muutosta?
• Millainen mieliala on? Onko turhautumista, ärtyisyyttä tai alakuloa?
• Miltä treeneihin lähteminen tuntuu? Onko lähteminen nihkeää vai mielekästä?
• Mille treenien jälkeen tuntuu? Onko olo kuinka väsynyt, millainen mieliala?
• Sujuuko nukkuminen hyvin? Onko nukahtamisessa ja/tai heräämisessä haasteita?
• Onko nuori tavallista herkempi ärsykkeille?

Nuoren kanssa kannattaa jutella ja kysellä hänen fiiliksiään jaksamisesta ja mielialasta. Nämä ovat tärkeitä taitoja opetella tunnustelemaan myös itse jo nuorena: missä menee oman jaksamisen rajat, miltä tuntuu kun energiaa on riittävästi, missä kohtaa jaksaminen alkaa heiketä, mitkä asiat tuntuvat kuormittavilta jne?

Itse pyrin kyselemään omalta juniorilta melko usein hänen tuntemuksiaan. Kuten että mille treenit tuntuivat? Miten jaksoit treeneissä? Minkälainen fiilis pelistä jäi? Millä fiiliksellä treeneihin?

Kun nuori oppii tunnistamaan ja tunnustelemaan oman vireytensä ja rajansa jo nuorena, se luo tervettä pohjaa niin jaksamiselle, suorituskyvylle kuin itsesäätelytaidoille myöhempiä aikoja varten.

TREENAAMAAN VAI LEPOA?

Treenaamisen ei aina tarvitse olla, eikä se aina ole, pelkästään kivaa ja mukavaa. Mutta kyllä sen pääosin tulisi olla! Jos treeni alkaa tuntua toistuvasti vastenmieliseltä, ei innosta ja on jatkuvaa väsymystä, silloin on syytä pysähtyä ja selvittää, mistä se johtuu.

Siihenhän ei varmastikaan ole mitään yhtä oikeaa mittaria, että missä kohtaa ne treenit kannattaa jättää välistä ja missä kohtaa ei. Vanhemmalle se voi välillä olla luovimista, että tunnustelee ja tarkkailee, että missä mennään.

Itse treenithän ovat yleensä parasta, sitähän se nuori urheilija haluaa tehdä. Joskus voi olla, että nimenomaan se kaikki mitä treenien ympärillä tapahtuu, on se kuormittavin osuus: treeneihin valmistautuminen ja ennakointi, siirtymät, (lajista riippuen) kamojen pukeminen/riisuminen, takaisin kotiin ja sitten vielä treenien jälkeisen huolehdittavat.

Jos olisi olemassa vain itse treeni ilman mitään säätöä ympärillä, niin uskoisin että aika moni vanhempi tunnistaisi, kuinka paljon helpompaa kaikki olisi. Sekä nuorelle että aikuisille :D

Mutta koska näin ei ole, kokonaiskuormitus ratkaisee.

Jos arki tuntuu raskaalta, koulua on paljon, mieli on ylikierroksilla, unet huonoja ja treenaaminen tuntuu nihkeältä, voi olla syytä pitää lepoa treeneistä. Tyhjillä akuilla treenaaminen kun ei ensinnäkään kehitä. Tai kehittää väärään suuntaan, eli kohti väsymystä ja motivaation laskua sekä voi altistaa loukkaantumisille. Parempi siis ladata akut ja palata treeneihin kunnolla palautuneena. Treenit toimivat parhaiten, kun palautuminen on kunnossa ja kokonaiskuormitus tasapainossa.

Tämä voi vanhemmalle vaikea paikka punnita, jättääkö nuoren treenit välistä vai ei. Voi tuntua myös haastavalle ilmoittaa valmentajalle, että nuori ei tule treeneihin. Lämpimästi aina suosittelen, että asiasta kannattaa puhua valmentajalle avoimesti. Valmentaja osaa ottaa tilanteen paljon paremmin huomioon, kun osaa nähdä kokonaiskuvan.

VANHEMMALLE POHDITTAVAA

• Tiedätkö, mitkä asiat nuori itse kokee arkena kuormittavana? 
• Hahmottuuko arjen kokonaiskuormitus? 
• Mistä asioista tunnistat, jos kokonaiskuormitus ja palautuminen ei ole tasapainossa?

Seuraavassa jaksossa tarkastellaan että miten niitä akkuja sitten saa ladattua. Eli pohditaan palautumista.