Stressata ei kannata, mutta ennakoida ja tiedostaa kannattaa

Nuori urheilija elää vauhdikasta ja vaativaa elämänvaihetta. Kehon ja mielen kuormitus on suurta, ja arjessa tasapainoillaan koulun, treenaamisen, kavereiden ja palautumisen välillä. Moni vanhempi pohtii, miten tukea nuoren hyvinvointia, jaksamista ja kehitystä parhaalla mahdollisella tavalla.

Tässä juttusarjassa avaan nuoren urheilijan elämäntapoja käytännönläheisesti ja helposti ymmärrettävästi – ilman että asioista tarvitsee tehdä monimutkaisia tai etsiä kalliita ratkaisuja.

Juttusarja on suunnattu nuorten vanhemmille/läheisille aikuisille, koska elämäntavat lähtevät ensisijaisesti heistä käsin.  

Tämän juttusarjan idea lähti siitä, että oma juniori pelaa lätkää ja elän yrittäjäarjen lisäksi vahvasti myös lätkävanhemman arkea. Nämä asiat ovat siis konkreettisesti läsnä myös omassa arjessa. Haluan myös pohtia asioita vanhemman näkökulmasta ja pyrkiä tarjoamaan sellaista tukea, jota olisin itse nuorena urheilijana kaivannut.

Sarjan painopiste on treenaamisen ulkopuolisissa asioissa – siinä, miten arjen perusasiat tukevat kehitystä ja hyvinvointia. Tulen käsittelemään nukkumiseen, ravitsemukseen ja palautumiseen liittyviä teemoja sekä avaamaan hermoston ja henkisen hyvinvoinnin merkitystä.

Hyödyllisten elämäntapojen ylläpitäminen ei vaadi ihmetekoja. Suurimmaksi osaksi kyse on ennakoinnista, suunnittelusta ja siitä, että pysähtyy tunnistamaan ja tunnustamaan, miten elämäntavat vaikuttavat treenaamiseen ja arkeen.

Kaiken pohjalla on se, että elämäntapojen tulee muodostua nuorelle ja hänen perheelleen luontevalla tavalla. Hyödyllisten tapojen ei kuulu olla lisärasite tai stressin aihe, vaan luonnollinen osa arkea. Ja siihen pyrin antamaan käytännön työkaluja. En tule suosittelemaan tarkkaan laskettuja aterioita, älykelloja tai muuta sellaista, joka ei kuulu nuoruuteen. Nuoruuteen sen sijaan kuuluu, että opetellaan tuntemaan oman kehon tarpeita ja tuntemuksia ja opetellaan hyvinvointia tukevia elämäntapoja. Nuorena opitut elämäntavat kantavat kohti aikuisuutta ja näkyvät opittuina tapoina vielä myöhemmälläkin iällä.

VANHEMMAN/LÄHEISEN AIKUISEN VASTUU JA MERKITYS

Kun puhutaan nuoren elämäntavoista, vanhemmalla/läheisellä aikuisella* on suuri vastuu siitä, millaiset tavat arjessa muodostuvat. Tärkeää on ohjata, huolehtia ja ennen kaikkea näyttää esimerkkiä.

Suomalaisessa kulttuurissa suorittaminen on yhä vahvasti läsnä, ja esimerkiksi lepoa ja palautumista saatetaan vähätellä. Todellisuudessa hyvän suorituskyvyn pohjalla on riittävä palautuminen ja lepo. Vanhempien on siten hyvä tiedostaa ja olla tarkkana sen suhteen, millaista mallia omalla toiminnallaan näyttää.

Vanhemmalle pohdittavaa: oletko tietoinen, kuinka monta tuntia nuori nukkuu yössä, herääkö hän pirteänä vai väsyneenä, kuinka monta ateriaa hän syö päivässä, mitä ateriat sisältävät, onko hänellä päivisin hermostoa rauhoittavia hetkiä, mille treenaaminen hänestä tuntuu, millainen vireystila hänellä päivisin on, kuinka paljon hänen ruutuaikansa on päivän aikana, miten nuori kokee oman jaksamisen treenien, koulun ja muun arjen keskellä?

(*Käytän jatkossa sanaa "vanhempi" yleisterminä. Se viittaa kaikkiin läheisiin ja turvallisiin aikuisiin, jotka ovat mukana nuoren arjessa.)

Näihin asioihin mennään tarkemmin juttusarjan etenemisen myötä. Seuraavassa jaksossa käsitellään nukkumisen merkitystä. 

Tervetuloa mukaan!